Mitä jos et saisikaan odotettua määrää eläkettä?


Törmäsin eilen (28.09.2018) ajatuksia herättävään kirjoitukseen uusimmassa Arvopaperissa, jossa aiheena oli eläkevarojen riittäminen nykyiselle ja tulevalle sukupolvelle. Eläkeaiheinen edellinen kirjoitukseni saa siis vielä ainakin tämän verran lisää jatkoa ajankohtaisen artikkelin myötä. Aloitetaan ensiksi kuitenkin hieman taustatiedoilla ennen asiaan menemistä. Data taustatietoja varten on pääasiallisesti kerätty joko Eläketurvakeskuksen sivuilta tai Työeläkelaitokselta.

Edellisenä vuonna eläkkeitä maksettiin Suomessa yhteensä 27.0 miljardia, josta 21.3 miljardia rahoitettiin työeläkemaksuilla ja 4.3 miljardia euroa otettiin suoraan eläkevaroista. Suomella oli vielä tämän vuoden alussa rahastoituna 202.3 miljardia euroa eläkevaroja, joista karkeasti 44 % on osakemarkkinoilla, 38 % korkosijoituksissa ja loput 18 % on jaettu kiinteistösijoitusten sekä muiden sijoituslajien kesken. Työeläkesijoitukset ovat tuottaneet suotuisassa markkinaympäristössä yli 5 % vuodessa aina vuodesta 2012 lähtien, jonka vuoksi uusia eläkevaraennätyksiä on nakuteltu.

Työeläkemaksuilla ei ole pystytty kattamaan eläkkeitä enää hetkeen, jonka vuoksi on jouduttu kajoamaan eläkevaroihin. Työeläkelaitoksen mukaan viime vuonna eläkkeitä saavia henkilöitä oli 1 920 332 kpl ja näiden osuus on kasvamaan päin, kuten edellisessä kirjoituksessanikin mainostin. Palkkatuloistaan veroja maksavien ihmisten väistämättömän vähenimisen vuoksi työeläkemaksujen määrä tulee entisestään laskemaan. 

Samaan aikaan kuitenkin eläkemenot tulevat kasvamaan merkittävästi ihmisten elinajanodotteen kasvun ja väestön ikärakenteen vuoksi. Viime vuonna eläkettä maksettiin keskimäärin 14 060 € ja uusia eläkeläisiä tuli viime vuonna noin 21 000 kpl. Tähän lukuun lasketaan myös varhaiseläkkeelle siirtyneet henkilöt. Keskimääräisellä eläkkeellä laskettuna eläkekustannukset kasvoivat 0.3 miljardilla vuoden 2017 aikana. Todellisuudessa tämä luku on korkeampi.

Tulevasta pörssiromahduksesta tai tasokorjauksesta on saanut lukea mediasta jo pitkän aikaa, joten sen voidaan odottaa tapahtuvan lähivuosina. Eräät ennustajat ovat puhuneen vuosista 2020-2021, jolloin talouskasvu voisi pysähtyä tai lähteä laskuun. Taantumaan siirtyminen johtaa tyypillisesti korkojen nousuun ja osakkeiden arvostusten putoamiseen.

Työeläkevarat ovat yhtälailla tulilinjalla tällaisessa markkinatilanteessa vaikka osa eläkevaroista onkin sijoitettuna korkomarkkinoille. Finanssikriisin aikaan työeläkesijoitusten reaalituotto oli itseasiassa -16.4 %, joten suuriakin pudotuksissa voidaan nähdä. Tälläistä katastrofia tuskin kuitenkaan seuraavassa pudotuksessa nähdään. Mahdollisuus eläkevarojen suureen pudotukseen on kuitenkin todellinen.

Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrän kasvu, palkkatuloistaan veroja maksavien määrän väheneminen, elinajanodotteen kasvu, taantuman mahdollisuus lähitulevaisuudessa, eläkevarojen lasku, eläkevarojen käyttö muihin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen luovat hyvin vaikeasti arvioitavan ja ennustettavan kokonaisuuden. Edellä mainittujen asioiden kerrannaisvaikutukset voivat olla valtavia, joita en halua lähteä edes arvioimaan. 

Teetin eräitä laskelmia eri skenaarioissa, mutta ne sisältävät niin paljon oletuksia ettei niitä voi ”faktana tai arviona” esittää. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrän kasvu (johtuen väestön ikärakenteesta) ja elinajanodotteen kasvu jo pelkästään yhdessä luovat eräänlaisen ”korkoa korolle efektin” eläkkeiden määrään.

Sanomattakin selvää on kuitenkin se asia, että nykyinen eläkejärjestelmä ei ole vakaalla pohjalla, eikä samalla tavalla voida jatkaa kauaa. Minulle onkin hyvin vaikeata ymmärtää sitä, että miksi suomalaiset eivät viitsi ottaa selvää asioista ja huomaisivat omien säästöjen merkityksen eläkeiässä. Eläkevarojen ollessa jo nyt riittämättömät, vaativat ihmiset samaan aikaan eläkkeisiin lisää korotuksia. Työeläkemaksut jatkavat laskuaan tulevaisuudessa, jos asialle ei aleta heti tekemään jotain. Syntyvyys Suomessa on hyvin matalaa, joten uusia veronmaksajia pitää hakea maahanmuuttajista (työperäinen maahanmuutto). Suomalaisten halukkuus uusiin maahanmuuttajiin taas tiedetään.

Kotitalouksien säästämisaste on ollut viimeiset kolme vuotta negatiivinen (lähde), joka on mielestäni hyvinkin hälyttävää. Ihmiset eivät varaudu mitenkään tulevaan ja syyttävät säästämättömyydestä muita kuin itseään. Mitättömät säästöt ja tulevaisuudessa hyvin todennäköisesti leikkaantuva eläke luovat ihmisille lopulta sellaisen taloudellisen tilanteen, että oikeasti on todella vaikea ellei mahdotonta tulla toimeen. Kenen syy tämä sitten lopulta on? Varmaan Sipilän.

Suosittelen jokaista tekstin lukijaa selvittämään oman tulevan työeläkkeen määrän seuraavasta palvelusta: https://www.tyoelake.fi. Oman työeläkearvion voi selvittää myös täältä, kunhan nykyinen kuukausipalkka ja kertynyt eläke on tiedossa.

Itsekin tarkistin tulevan eläkkeeni nykyisillä tuloilla ja saisin näillä näkymin 67 v ja 6 kk ikäisenä 1920 €/kk. Tämä edustaa noin 60 % nykyisistä bruttotuloista. Eläkeläisten määrän kasvaessa on lähes 100 % varmaa, että eläkkeitä tullaan leikkaamaan, koska eläkeiän nosto ei yksinään auta loputtomasti. Mitä jos eläkettä leikattaisiinkin 40 % bruttotuloista? Omalla kohdallani se tarkoittaisi sitä, että saisin lopulta eläkettä vain 1 280 €/kk, jolla pysyy juuri ja juuri hengissä. Leikkauden suuruudesta voi tietty kiistellä, mutta ennustan että se on aivan varmasti edessä. Mitä siis pitäisi tehdä?

Säästäminen eläkevuosia ja tulevaisuutta varten pitää mielestäni aloittaa tänään. Parempi ajankohta olisi ollut eilen, mutta toiseksi paras ajankohta on nyt. Valtion mahdollisuudet tarjota riittävää eläkettä nykynuorille tai tulevalle sukupolvelle on hiuskarvan varassa. Sinun pitää tehdä selkeä suunnitelma eläkettäsi varten ja ensisijaisen tärkeää se on tehdä lapsillesi jo nyt. Mitä aikaisemmin aloitat säästämisen ja sijoittamisen eläkevuosiasi varten, sitä pienemmällä vaivalla se hoituu. Kaikkihan me rakastamme sitä, että saamme pienemmällä vaivalla saman hyödyn kuin toinen, joka on nähnyt valtavasti vaivaa asian eteen. Netti on pullollaan korkoa korolle efektistä, joten en käy sitä tällä kertaa läpi vaan ohjaan lukemaan yhden kirjoittamistani teksteistä.

Suosittelen aloittamaan sijoittamisen, jotta pienemmällä vaivalla saat kerättyä isomman potin eläkepäiviäsi varten. Aloita helppo kuukausisäästäminen* Nordnetin Superrahastoihin jo tänään!

Oletko tietoinen tulevan eläkkeesi määrästä? Mitä toimia olet tehnyt turvataksesi eläkepäiväsi?

Lähteet: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/ & https://www.tela.fi/tilinpaatostiedot

PS. Kirjoitus on julkaistu myös osoitteessa piksu.net, jossa olen kirjoittajana omalla nimelläni.

*Affiliate marketing -linkki, josta saatetaan maksaa minulle komissiota sitä kautta tehdystä kaupasta/rekisteröitymisestä. Tämä ei kuitenkaan tuo sinulle mitään ylimääräisiä kuluja!

Kommentit

  1. "Nopealla laskelmalla vuonna 2057 (täytän silloin 67 v, 2 % inflaatiolla) 1 280 €/kk edustaa nykyrahassa noin 580 €/kk"

    Kyllä tuo eläke-ennusteesi vuonna 2057 on jo valmiiksi "nykyrahassa". Ennuste päivittyy vuosittain sitä mukaan kun eläkeindeksin ja elinikänkertoimien arvot muuttuu. Jo ansaittujen eläkkeiden summia korjataan vuosittain indeksillä, eli niiden nimellisarvo kasvaa jotakuinkin inflaation tahdissa. Vuoden päästä eläke-ennusteesi vuodelle 2057 on siis suurella todennäköisyydellä suurempi kuin tänään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietinkin sitä laskiessani, että se on varmasti korjattukin vastaamaan nykyrahaa! Kiitos korjauksesta! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suosituimmat tekstit viimeiseltä 30 päivältä

Kuukausikatsaus 2024-11

Kuukausikatsaus 2024-10

Nordnet vs OP -osakevälittäjien kilpailutus

Osinkoinsinööristä Vuoden Sijoittaja 2024?

Vuokralainen vaihtuu ensimmäisen kerran – Vuokravälityksen ja asunnon ylläpidon ulkoistaminen Asuntopehtoorille

Asuntolainan ja sijoitusasuntolainan uudelleenrahoitus – Vertailussa mukana Osuuspankki, Nordea ja S-pankki

Näin haet tanskalaisten osakkeiden osingon lähdeveron takaisin

Kuukausikatsaus 2024-09

Näin ostat 300 000 euron omakotitalon ilman omarahoitusosuutta

Näin uudelleen arvioitat asuntosi pankin rahoitusneuvotteluja varten – Esittelyssä Pankkiarvio.fi