Ihmiskoe - Ruokahävikki

Ruokahävikki, kestävän kehityksen mukainen ruoka, kiertotalous, luomuruoka ja muovi ovat kaikki olleet lähivuosina tapetilla. Olen perehtynyt varsin paljon näihin kaikkiin aiheisiin lähikuukausina erilaisten koulutehtävien tiimoilta ja niistä on tarkoitus kirjoittaa myös blogin puolelle. Tällä kertaa keskitytään pääasiallisesti kuitenkin vain ruokahävikkiin ja sen määrään omassa taloudessani. Toteutin ihmiskokeen ja kirjoitin (sekä punnitsin talousvaa’alla) ylös jokaisen roskikseen joutuneen tuotteen helmikuun aikana. Pyöristin punnitut tuotteet lähimpään 10 grammaan aina ylöspäin. Kuukauden ostetuissa tuotteissa ja niiden jakaumassa ei ole mitään poikkeavaa muihin kuukausiin nähden sekä koen näinkin lyhyen kokeen antavan luotettavaa tietoa omasta käyttäytymisestäni. Mennään kuitenkin asiaan sen pidemmittä puheitta.

Yleisesti ruokahävikistä

Tutkimusten mukaan maailmassa 30 % tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Tämä on valtava määrä tuhlattua rahaa, turhaan tuotettuja päästöjä sekä syömäkelpoista ruokaa heitettynä suoraan roskiin. Suomalaiset eivät ole juurikaan muuta maailmaa parempia ruokahävikin näkökulmasta, koska roskiin päätyy 120-150 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa (kotitaloudet), joka on noin 20-25 kg jokaista suomalaista kohden. Yhteensä hävikiksi päätyy ruokaa Suomessa n. 500 miljoonaa kiloa, jonka jakautuminen on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Kuvan lähde: https://bit.ly/2Ue7e4k 

Turhaan tuotettu ruoka on kestävän kehityksen kannalta todella suuri ongelma. Koko maailman ilmastopäästöistä 20 % aiheutuu ruokatuotannosta. Jos 30 % tästä määrästä voitaisiin olla tuottamatta (tämä määrä menee siis roskiin tällä hetkellä), tuottaisimme 6 % vähemmän päästöjä ilmastoon. Ruokahävikin määrään ja syntymiseen on monia syitä. Suunnitelmallisuuden puute, arjen muutokset, yllätykselliset ulkonasyömiset, parasta ennen päiväyksen väärä tulkinta sekä liian suurten pakkausten ostaminen pieneen talouteen ovat jokainen syypäitä ruokahävikin syntyyn. Monet ostavat ruokaa kotiin myös täysin turhaan, koska eivät käyneet ennen kauppaan lähtöä jääkaappia läpi ja tehnyt kauppalistaa.

Ruokahävikin vähentäminen lähtee liikkeelle jo tuotteen elinkaarisuunnittelulla, jossa mietitään tuotteen käyttöikä, pakkausmateriaalit, säilöntäaineet ja pakkauskoot. Asia on monimutkainen ja vaikka tuotteesta suunniteltaisiin kuinka täydellinen ruokahävikin minimoimiseksi, niin kuluttaja on kuitenkin loppupelissä vastuussa tuotteen käytöstä ennen viimeistä käyttöpäivää.

Ostetut ruuat

Ostan pääasiallisesti ruokani vain Prismasta, jonka vuoksi tuotekohtaisten tietojen saaminen on erittäin helppoa. Tilasin eilen S-kanavan kautta ostohistoriani kuluvalle kuukaudelle ja sain täydelliset ostotiedot itselleni jo samana päivänä. Ostoksiin kuukauden aikana meni rahaa yhteensä 404.95 €, josta noin puolet kuuluu minulle. Taloustarvikkeiden poistaminen kokonaissummasta antaa ruuan osuudeksi 372.5 €. Alla olevassa kuvassa on eroteltuna ostoni eri kategorioiden välille. 

Helmikuussa ostamieni tuotteiden jakautuminen on hyvin tyypillistä meille koko vuoden ympäri vaikka tällä kertaa ostimmekin hieman vähemmän kananlihaa kuin normaalisti. Lihaa tuli ostettua yhteensä 12 eri pakkausta, joista 8 kpl tuli ostettu 30 %:n tai suuremmalla alennuksella. Taloustarvikkeisiin rahaa meni n. 10 % käytetystä rahamäärästä.

Ruokahävikki

Ruuan roskiin heittäminen on ollut itselleni aina vaikeaa ja pyrinkin suunnittelemaan sekä ostokset että ruuan valmistuksen mahdollisimman hyvin sen vähentämiseksi. Olen kuitenkin ollut aina tietoinen, että meillä tulee heitettyä roskiin joskus leipää, valmistettua ruokaa, vihanneksia ja maitotuotteita. Eksaktien määrien mittaaminen oli siis tarpeen meidänkin taloudessa. Alla olevassa taulukossa on eritelty kaikki roskiin päätyneet tuotteet, määrät ja niiden hinnat.

Yhteensä ruokaa minulla meni roskiin noin 1 kg, joka maksoi minulle 4.69 €. Ruokaostoksiin meni kuukauden aikana rahaa yhteensä 372.5 €, josta tämä (4.69 €) edustaa 2.9 % osuutta. Roskiin päätyvän ruuan määrä on meillä siis merkittävästi alhaisempaa kuin keskimääräisen suomalaisen. Suurimmassa osassa tapauksissa roskiin päätynyt ruoka olisi ollut poistettavissa kokonaan, jos suunnitelmallisuuteen olisi kiinnittänyt vielä enemmän huomiota. Ruokaa meni roskikseen oikeastaan vain kolmesta syystä: 1) suunnitelmallisuuden puute (unohdin salaatin olemassaolon), 2) valmistetun ruuan unohtaminen pöydälle yöksi (riisi ja perunat unohtui kattilaan) ja 3) ravintolaruuan syöminen jääkaappiruuan sijaan (porsaan sisäfile kerkesi menemään huonoksi). Ruokahävikin määrä meillä on kuitenkin hyvällä tasolla vaikka aina on mahdollista parantaa.

Yhteenveto

Ruokahävikin vähentäminen on ympäristöteko. Kaiken lisäksi tulet heittäneesi rahaa suoraan roskikseen, jonka voisit käyttää vaikka taloudellisen tilanteesi parantamiseen. Jos päätit vuoden alussa aloittaa talouden seurannan, niin yhdistä siihen myös ruokahävikin vähentäminen. Jos tunnet piston sydämmessäsi lukiessasi tätä tekstiä, niin teetä vastaava ihmiskoe ja selvitä paljonko rahaa heität roskiin kuukaudessa.

Taistele ilmastonmuutosta vastaan vähentämällä syntyvää ruokahävikkiä! 

Ps. Jos kiinnostuit aiheesta, niin voit selvittää aiheuttamasi hiilijalanjäljen täällä.

Bloggaajakollegani InssinOsingot on kirjoittanut myös ansiokkaan kirjoituksen ruokahävikin merkityksestä. Lue teksti täältä.

Lähteet:

http://www.saasyoda.fi/ruokahävikki-suomessa

Kuinka paljon sinä heität ruokaa roskiin?