TOP 10 myydyimmät lääkkeet vuonna 2018 – Sijoittajan näkökulma asiaan
Suomessa ja maailmalla
kuulee mediassa vähän väliä kiivasta keskustelua lääkkeiden korkeista
hinnoista. Se onkin jossain tapauksissa täysin perusteltua, kuten Daraprimin
kohdalla. Tässä kyseisessä tapauksessa Turing Pharmaceuticalsin toimitusjohtajana
toiminut Martin Shkreli nosti lääkkeen hinnan 56-kertaiseksi yhdessä yössä
(13.5 USA dollarista 750 USA dollariin). Martin saikin tapauksen tiimoilta lempinimen
”USAn vihatuin mies”. Eikä turhaan.
Lääkkeiden hinnat ovatkin
joskus poskettoman korkeita, mutta tavalliselta tallaajalta unohtuu usein se
asia, että lääkkeiden kehittäminen on myös äärettömän kallista lisääntyneen
regulaation ja haastavampien molekyylien (biologiset molekyylit) vuoksi.
Viranomaisten tehtävänä on varmistaa turvallisten lääkkeiden päätyminen apteekin
hyllyille, mutta lisääntyneen regulaation vuoksi lääkeyritysten kustannukset
ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Lääketeollisuudessa nousevana trendinä on
ollut biologiset molekyylit (esim. proteiinit ja peptidit), joita käytetään mm.
syövän, reuman ja autoimmuunisairauksien hoidossa.
Biologisten molekyylien
valmistus, karakterisointi ja turvalliseksi toteaminen on todella vaikeaa. Tämän
vuoksi biologisten lääkevalmisteiden hinnat ovat korkeita ja niiden kopimioinen
(biosimilaarit lääkkeet) on todella haastavaa sekä aikaavievää. Biologiset lääkkeet
ovat lääkkeiden tulevaisuus ja niillä tehdään tälläkin hetkellä paljon hyvää,
mutta suurilla marginaaleilla lääkeyhtiön korkean riskinoton vuoksi. Maailman eniten
myyvien lääkkeiden (rahamäärän, ei volyymin perusteella) TOP10 -listalla kaikki
ovat biologia molekyylejä kahta lukuunottamatta. Kymmenen eniten myyvää
lääkettä (vuonna 2018) on listattuna alla olevassa taulukossa.
Abbvien Humira pyörii
täysin omissa sfääreissään lääkkeen myynnin osalta ollen yli kaksinkertainen 2.
sijalla olevaan Celgenen Revlimidiin. Abbvien ja Celgenen osalta huomioitavaa
on sijoittajan näkökulmasta se, että molempien yritysten liikevaihdosta yhden
lääkkeen osuus on yli 60 %. Molempien yritysten patentit vanhenevat Humiran ja
Revlimidin osalta USAssa vuonna 2023, jolloin monien yritysten biosimilaarit
pääsevät markkinoille kilpailemaan markkinaosuuksista. Jos markkinat
hinnoittelevat yrityksen tulevaisuutta yleensä noin vuoden etukäteen, tarkoittaa
se sitä, että Abbvien ja Celgenen osakkeessa nähdään selvä pudotus 2022-luvulla.
Lääkekehityksestä yleisesti
Lääkekehitys koostuu kuudesta
vaiheesta, jotka ovat prekliininen vaihe, faasit 1-3, rekisteröinti ja
markkinoille pääsy. Tutkimuksen alla olevista lääkeaineesta erittäin harva
päätyy apteekin hyllylle. Tätä asiaa olen yrittänyt kuvata alla olevan taulukon
avulla. Taulukossa olevat luvut ovat esimerkkejä, mutta vaiheesta eteenpäin
menevien lääkkeiden määrä perustuu tutkimukseen (ks. kirjoituksen lopussa olevat
lähteet).
Taulukkoa tulkitaan niin,
että prekliinisessä vaiheessa (tutkimukset ennen ihmiskokeita) lääkeaineita on
1000 kpl, joiden ominaisuuksia tutkitaan esim. tekoälyn ja eläinkokeiden
avulla. Näistä 1000 lääkeaineesta 640 kpl päätyy faasi 1 -tutkimukseen, joka on
ensimmäinen ihmisillä tehtävä tutkimus. Tässä tutkimuksessa osoitetaan
pääasiallisesti lääkeaineen turvallisuus.
Näistä 640 faasi 1
menneestä lääkeaineesta 282 kpl päätyy faasi 2 -tutkimukseen, jossa osoitetaan
lääkeaineen teho. Näistä 282 faasi 2 menneestä lääkeaineesta 62 kpl päätyy
faasi 3 tutkimukseen, jossa potilaita on tyypillisesti jo satoja/tuhansia ja kyseistä
lääkettä verrataan jo markkinoilla olevaan hoitoon.
Faasi 3 -tutkimuksen käyneistä
lääkkeistä 40 kpl päätyy rekisteröitäväksi ja rekisteröitäväksi päätyneistä
lääkeaineista 33 kpl saavuttaa markkinan. Nämä 33 lääkeainetta, jotka saavuttivat
apteekin hyllyt, edustavat 3.3 % lähtötilanteen
molekyyleistä.
Useiden tutkimusten
mukaan yhden lääkeaineen vieminen markkinoille maksaa keskimäärin 2.5-3.0 miljardia dollaria. Korkea markkinoille viemisen
hinta selittyy hyvin vahvasti sillä, että melkein 97 % lääkemolekyyleistä ei koskaan tule myytäväksi, mutta niihin on
kuitenkin käytetty merkittävästi rahaa.
Yhteenveto
Sijoittaminen
lääkekehitysyritykseen, jonka lääkkeet ovat pääasiallisesti faasi 3 alapuolella,
on todella riskistä. Tuurilla on suuri vaikutus sijoituksen tuotossa, mutta
ihannetapauksessa tuotot voivat olla satumaiset. Jos lääkeaine on päässyt faasi
3 -tutkimukseen asti, on sijoituksella jo kohtuullisen hyvä onnistumisen
mahdollisuus. Joskus voi kuitenkin käydä toisin. Suomalaisen Nexstimin NBT-laitteen
(lääkinnällinen laite) faasi 3-tutkimus epäonnistui ja itsekin menetin tässä
touhussa n. 98 % sijoitetusta pääomasta (onneksi yrityksessä oli kiinni vain
250 €). Tällä hetkellä olen mukana Injeqissä, joka on siemenvaiheessa oleva yritys,
joka kehittää älyneulaa. Tämä on jälleen korkean riskin sijoituskohde. Tästä
aiheesta voit lukea lisää täältä.
Lääkkeiden kehittäminen maksaa
tuhottoman paljon, mutta täydellisen onnistumisen (tehokas ja turvallinen
lääke) kohdatessa rahaa on mahdollista tehdä aivan järkyttäviä määriä. Korkea lääkkeiden
hinta on sijoittajan näkökulmasta ymmärrettävää vaikka yksityishenkilönä
näenkin niiden olevan hieman liian korkeita monissa tapauksissa. Jos lääkeyritykset
eivät saisi investoinneilleen tuottoa, ei heidän kannattaisi myöskään kehittää
lääkkeitä tiettyyn sairauteen. Tämä onkin ikuinen keskustelun ja vääntämisen
aihe.
PS. Kirjoitus on julkaistu myös osoitteessa piksu.net, jossa olen kirjoittajana omalla nimelläni.
Kommentit
Lähetä kommentti