Vieraskynä: Opintolainan käyttäminen sijoittamiseen

 

Vaikka opintolainaa otetaankin aiempaa ahkerammin, moni opiskelija välttelee yhä opintolainan nostamista viimeiseen asti jos vain suinkin mahdollista. Taustalla on tietysti perisuomalainen velkapelko. Ei auta, vaikka kyseessä on ehdoiltaan todennäköisesti paras laina, jota saada voi. Opintolaina on halpaa valtion takaamaa lainaa, josta vieläpä Kela ottaa osan omaan piikkiinsä – miksipä opintolainaa ei nostaisi ja sijoittaisi, jos sitä ei ainakaan kokonaisuudessaan välttämättömiin menoihin tarvitse?

Opintolainan käyttäminen sijoittamiseen putkahtaa julkisuudessa esiin tasaisin väliajoin: media rakastaa luoda kuvaa nuorista ennakkoluulottomista menestyjistä, jotka ”keinottelevat” opintolainalla pörssissä ja hankkivat pientä luksusta arkeensa voitoilla. Neutraalejakin juttuja opintolainan käyttämisestä sijoitustoimintaan on onneksi kirjoitettu viime vuosina jonkin verran, mutta monille on silti jäänyt kuva jonkinlaisesta nuoren riskikapitalistin pelistä: opintolainaa sijoitusmielessä nostavan tulee olla uhkapeluri ja talousnero. Tämä mielikuva on tietenkin väärä, aivan tavallinen opiskelija voi aivan hyvin sijoittaa opintolainansa.

Miksi opintolaina on niin edullista lainaa?

Opintolainan järkevyyden ja edullisuuden voi tiivistää siihen, että kyseessä on monessa tapauksessa laina, jota maksetaan takaisin vähemmän kuin nostetaan. Määräajassa tutkintonsa suorittavalle opiskelijalle Kela kuittaa opintolainahyvityksenä merkittävän ison osan – peräti 40 prosenttia lainan 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Jos esimerkiksi 300 opintopisteen laajuista korkeakoulututkintoa suorittava nostaa 18 000 euroa ja valmistuu tavoiteajassa, maksaa Kelan opintolainahyvitystä 6 200 euroa. Esimerkiksi tutkinnon laajuudet ja mahdollinen ulkomailla opiskelu vaikuttavat hyvityksen enimmäismäärään; tarkat omaa tilanne koskevat tiedot on syytä tarkistaa Kelalta. Tavoitteena on tietenkin saada opiskelijat valmistumaan mahdollisimman nopeasti.

Opiskelija laina marginaalit ovat matalia, sillä pankin kannalta kyseessä on hyvin riskitön laina – opintolainalla kun on valtion takaus, mikäli opiskelija saa opintorahaa Kelalta tai aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Ja vaikka teoriassa opiskelijalainan ottaminen tietystä pankista ei sitouta opiskelijaa kyseisen pankin asiakkaaksi, on sillä käytännössä kuitenkin varsin usein tällainen vaikutus. Siksikin opintolainaa hakevat opiskelijat ovat pankeille mieluisia asiakkaita.

Mahdollisia sijoituskohteita

Opintolainalle potentiaalisia sijoituskohteita etsittäessä pätevät samat lainalaisuudet kuin mitä tahansa muutakin rahaa käytettäessä. Kulujensa suhteen hyvin maltillisen Nordnetin kautta pankin omiin indeksirahastoihin sijoittaminen on monelle piensijoittajalle helppo lähtöruutu. Esimerkiksi Nordnet Indeksirahasto Suomi (entinen Superrahasto) seuraa Helsingin pörssin 25 eniten vaihdetun osakkeen kehitystä ja on edustanut riskeiltään matalaa tasoa. Rahastossa ovat edustettuina esimerkiksi Nordea, Sampo, KONE ja Neste. Syyskuussa 2020 rahasto on tuottanut yli 48 % kuluneen viiden vuoden aikana.

Koska kyse kuitenkin on lainarahasta ja monille ensimmäisistä sijoituksista, osakemarkkinoille ryntääminen ei ole välttämättä ensimmäinen tai ainoa vaihtoehto. Täysin varmaa tuottoa ei matalariskisinkään rahasto voi taata. ASP- eli asuntosäästöpalkkiotilin perustaminen opiskeluaikana on aina fiksu teko, sillä monella ensiasunnon ostaminen voi olla edessä piankin valmistumisen jälkeen. ASP-etujen hyödyntäminen vaatii kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan jatkunutta säännöllistä tallettamista ASP-tilille, joten tämä kannattaa aloittaa joka tapauksessa opiskeluaikana, laittoipa tilille sitten lainarahaa tai ei.

Teksti on toteutettu kaupallisena yhteistyönä Zmartan kanssa.