Viisi konkreettista vaihtoehtoa saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 50 ikävuoteen mennessä
Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on ollut itselleni unelmana ja tavoitteena aina siitä lähtien, kun aloitin sijoittamisen vuonna 2015. Kukapa ei haluaisi saavuttaa tilannetta, jossa sijoitusten tuotot kattavat kokonaisuudessaan menosi ja työssä käyminen muuttuu pakosta vapaaehtoiseksi.
Työn vapaaehtoisuuden lisäksi taloudellisessa riippumattomuudessa kiehtoo vapaus valita muidenkin asioiden kohdalla vain oman halun eikä rahan perusteella. Kolmantena syynä taloudellinen riippumattomuuden tavoitteluun voisi mainita nykyisen epävarman työllisyystilanteen takia, vaikka omalla kohdallani en sitä niin relevanttina pelkona pidä.
Taloudellisen
riippumattomuus on myös termi, joka tarkoittaa vähän eri asioita eri ihmisille,
joten on varmaan tarpeen määrittää oma näkemykseni asiaan. Haluankin painottaa,
että oma näkemykseni taloudelliseen riippumattomuuteen ei varmasti ole ainut
oikea ja muitakin näkymyksiä hyväksytään, mutta näin koen asian kuitenkin itse:
Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa itselleni sitä, että normaali ”8-16” palkkatyö muuttuu vapaaehtoiseksi sijoitusten tuottojen ja/tai harrastusten tuottaman yhteistulon kautta. Taloudellinen riippumattomuus on saavutettu vasta siinä pisteessä, kun tuotot kattavat normaalin elämisen. Omalla kohdallani taloudellinen riippumattomuus ei ole niin sanottua firettämistä (FIRE, Financial Independence, Retire Early), jossa monesti kaiken työn tekeminen lopetaan täysin ja siemaillaan drinkkejä palmun alla. Omasta mielestäni työn tekeminen jossain muodossa läpi koko elämän tekee ihmismielelle hyvää.
Osinkoinsinööri blogia
aloittaessa asetin taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen tavoitteen
ajankohdaksi 50 ikävuotta ilman sen tarkempia laskelmia osakesalkun tai muun
sijoitusomaisuuden koosta. Tottakai minulla oli olemassa jo takaraivossa joku arvio
siitä, että ”tämän ja tämän saavuttaessani” olen jo todennäköisesti
taloudellisesti riippumaton.
Olen kuitenkin
lähiaikoina alkanut hieman enemmän miettimään niin sanottua konkreettista
summaa tai omaisuuden määrää, jonka jälkeen palkkatyön tekeminen muuttuisi
vapaaehtoiseksi. Olenkin hahmotellut viisi vaihtoehtoista reittiä taloudellisen
riippumattomuuden tavoitteluun. Mikä näistä reiteistä tulee valittua
henkilökohtaisesti on vielä epäselvä ja todellisuus voi olla vaikka kaikkien
näiden yhdistelmä.
Heitetään kuitenkin ihan
alkuun taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen vaihtoehdot ja
yksityiskohdat, jonka jälkeen voidaan käydä jokainen vaihtoehto yksi kerrallaan
läpi. Laskelmissa on käytetty seuraavia olettamia, jotka on listattu alla
olevassa taulukossa.
Kaikki yllä mainitut veroprosentit ovat tarkistettu kirjoituksen tekohetkellä (22.04.2021) taulukossa olevilla tuotoilla tai tuloilla. Verotus saattaa muuttua tulevaisuudessa kireämmäksi, minkä vuoksi se on huomioitu ylimitoittamalla tarvittavat tulot vuodessa. Alla olevan taulukon muut olettamukset on listattu ranskalaisin viivoin:
- Osakesalkun keskimääräiseksi brutto-osinkotuotoksi on oletettu 3.5 prosenttia, joka vastaa salkun nykyistä tilannetta.
- Taulukossa mainittu asuntojen määrä on kokonaismäärä asuntoja, jotka omistan 50:50 suhteessa sijoituskumppanini kanssa. Asuntojen arvoksi oletettu 110 000 euroa/asunto, vuokraksi 650 euroa/asunto, vastikkeeksi 4 € osakkeelta ja asunnon kooksi 50 neliötä. Näin vuokratuotoksi asuntoa kohden tuloutuu minulle 225 € (50 % omistus) ennen veroja.
- Asuntojen arvonnousua ei ole huomioitu ja vuokrat ovat sidottu elintasoindeksiin, joten tuotot seuraavat inflaatiota.
- Sivutulojen määräksi arvioitu 1000 euroa kuukaudessa ennen veroja. Sivutulot voivat olla niin kirjoituspalkkioita, bloggaamisesta saatuja mainostuloja kuin pienimuotoista yrittämistä.
- Huomaathan, että taulukossa ei ole missään vaiheessa huomioitu omistusasunnon arvoa, koska se ei tuota mitään.
Menoni ovat tällä hetkellä vakiintuneet 1300 euroon kuukaudessa vaikka edelleenkin maksan Audin lainanlyhennystä pois tämän vuoden loppuun asti. Oletetaan kuitenkin laskelmia varten 1300 euron kuukausimenot (ilman asuntoa), joka tekee vuodessa 15600 euroa.
Miksi ilman asuntoa? No siksi, koska asunto on maksettu pois
moneen kertaan ennen kuin täytän 50 vuotta vaikka ostaisimme puolison
kanssa tässä välissä omakotitalon nykyisen asunnon tilalle. Liikkumavaraa laskelmaan on jätetty siis 4400
euroa vuodessa niitä elämän yllätyksiä varten, joita jotkut saattavat
lapsiksikin kutsua (lapset ovat tässä nyt vain yhtenä esimerkkinä).
Viisi vaihtoehtoista
reittiä taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen 50 ikävuoteen mennessä.
Vaihtoehto 1: 600 000 euron
osakesalkku, kolme sijoitusasuntoa ja ei sivutuloja
Bloggaamista
aloittaessani laskiskelin noin 600 000 euron osakesalkun riittävän minun
elättämiseen varsin hyvin sen hetkisellä kulutuksella. Tätä laskelmaa on hiottu
ainoastaan sillä, että hankimme ja maksamme kokonaisuudessaan kaverini kanssa
kolme sijoitusasuntoa ja saamme niille markkinaehtoista tuottoa. Nämä yhdessä
tuottavat verojen jälkeen tuloa 20 601 euroa vuodessa, joka kattaa tämän
hetkisen kulutuksen reilusti jättäen tilaa myös elämiselle, jota on mahdotonta
huomioida tällä hetkellä.
Osakesalkun paino koko
sijoitusomaisuudesta olisi tässä vaihtoehdossa noin 80 prosenttia. Korkea osakepaino
on perusteltu sen takia, että osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet
parhaiten ja ovat erittäin likvidejä.
Tämä on vaihtoehtona muuten
varsin kattava, mutta se ei huomioi lainkaan sitä tosi asiaa, että tekisin
takuulla jotakin työtä, vaikka en normaalissa päivätyössä enää kävisi. Tätä
voisi pitää kuitenkin sellaisena vaihtoehtona, jos taloudellisen
riippumattomuuden saavuttamisen jälkeen lähtisi pitkälle maailmanympärysmatkalle
ja ei tekisi töitä. Tietty sekin olisi vain väliaikaista.
Vaihtoehto 2: 600 000 euron
osakesalkku, kolme sijoitusasuntoa ja 12 000 euroa sivutuloja
Pidän tätä vaihtoehtoa
tällä hetkellä kaikista todennäköisempänä yhdessä vaihtoehdon kolme kanssa. 600 000
euron osakesalkun saavuttaminen nykyisellä säästönopeudella ei pitäisi olla homma
eikä mikään vaikka keskimääräinen osaketuottokin jäisi saavuttamatta.
Sijoitusasuntojen määrän minimiksi olen suunnitellut viittä asuntoa, joka sekin
on varsin maltillinen arvio. Tässä vaihtoehdossa on huomioitu myös sivutyö (bloggaaminen,
kirjoittaminen, toiminimiyrittäjyys), joka on varsin maltillinen 1000 euroa
kuukaudesa.
Osakesalkun paino koko
sijoitusomaisuudesta olisi tässä vaihtoehdossa noin 80 prosenttia. Korkea osakepaino
on perusteltu sen takia, että osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet
parhaiten ja ovat erittäin likvidejä.
Tämän vaihtoehdon
mukainen tulo kattaa jo sekä minun että puolisoni vuosittaiset kustannukset, ja
jättää hieman varaa myös asioille joita ei pysty huomioimaan. Vaikka olenkin ensisijaisesti
taloudellista riippumattomuutta hakemassa vain itselleni (koska puolisoni
säästää myös itse itselleen tulevaisuutta varten), niin onhan se mukavaa, jos
voi olla toista auttamassa.
Vaihtoehto 3: 600 000 euron
osakesalkku, viisi sijoitusasuntoa ja 12 000 euroa sivutuloja
Tämä on käytännössä sama kuin
vaihtoehto kaksi, mutta tässä sijoitusasuntoportfolio on kasvatettu viiteen asuntoon,
joka on vielä varsin pieni määrä asuntoja omistaa kahdelle henkilölle puoliksi.
Muilta osin selitykset ovat samat kuin edellisessä vaihtoehdossa kaksi.
Osakesalkun paino koko
sijoitusomaisuudesta olisi tässä vaihtoehdossa noin 70 prosenttia. Korkea osakepaino
on perusteltu sen takia, että osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet
parhaiten ja ovat erittäin likvidejä. Asuntojen osuus kuitenkin kasvaa tässä vaihtoehdossa
hieman kahteen eri vaihtoehtoon verrattuna.
Tulot ovat jo niin
korkeat, että se kattaa molempien elämiset helposti, jonka lisäksi rahaa jäisi
paljon yli vaikka sijoitettavaksi.
Vaihtoehto 4: 300 000 euron
osakesalkku, kolme sijoitusasuntoa ja 12 000 euroa sivutuloja
Tässä vaihtoehdossa osakepainoa
laskettaisiin merkittävästi ja sijoitusasuntojen lainanlyhentämiseen keskityttäisiin
huomattavasti enemmän. Tämä vaihtoehto laskisi riskiä, koska asunnoissa ei
olisi edes hetkellisesti niin paljoa vipua käytössä. Osakesijoittaminen on
kuitenkin varsin mielenkiintoista, niin olisi epätodennäköistä päätyä tähän vaihtoehtoon.
Osakesalkun paino koko
sijoitusomaisuudesta olisi tässä vaihtoehdossa enää noin 65 prosenttia. Asuntojen
osuus kuitenkin kasvaa tässä vaihtoehdossa hieman edellisiin vaihtoehtoihin
verrattuna lähinnä sen takia, että osakesalkun ei tarvitse olla niin suuri, kun
töitä tekee edes pienimuotoisesti.
Tulot riittävät hyvin
kattamaan oman elämisen, mutta puolison vapauttaminen työn kahleista ei vielä
tällä tulolla onnistuisi.
Vaihtoehto 5: 300 000 euron
osakesalkku, viisi sijoitusasuntoa ja 12 000 euroa sivutuloja
Viimeinen vaihtoehto on
varsin samankaltainen vaihtoehdon neljä kanssa, mutta ainoana pienenä twistinä
on se, että sijoitusasuntoja on hankittu kolmeen sijaan viisi. Tämä ei sinänsä
tuota mitään suurta riskiä, koska pääomia huomattavasti enemmän käytössä
ylimääräisiin lainanlyhennyksiin osakesalkun jäädessä huomattavasti pienemmäksi.
Mutta kuten edellä jo mainitsin, osakesijoittaminen on niin mielenkiintoista,
että tuskin osaisin jättää salkun kasvattamisen tähän pisteeseen.
Osakesalkun paino koko
sijoitusomaisuudesta olisi tässä vaihtoehdossa enää noin 50 prosenttia. 50:50
paino ei välttämättä ole yhtään huono Turun kaltaisessa kasvukeskuksessa, jossa
asuntojen arvotkin kehittyvät suotuisasti.
Tässä vaihtoehdossa
ollaan tulojen suhteen melkein sellaisessa tilanteessa, että se riittäisi myös
puolison elättämiseen. Varsinkin, jos työn osuutta kasvattaisi edes hieman,
niin se riittäisi.
Teitä taloudelliseen riippumattomuuteen
on monia, mutta yksi asia on selvä
Lyhyellä ajattelulla päädyin viiteen vaihtoehtoiseen reittiin kohti taloudellista riippumattomuutta, mutta oikea elämä voi tuoda näihin vielä omat twistinsä. Ja kuten kirjoituksen alussa sanoin, niin lopullinen tilanne tulee olemaan todennäköisesti joku sekamelska näistä kaikista.
Onnistunkin saamaan blogilleni hyvän brändin ja se tuottaakin passiivista tuloa 20 000 euroa vuodessa laskien muiden omaisuusluokkien
tarvetta merkittävästi. Asuntosijoittajan kärpänen pureekin minua ja alankin
kiinteistömoguuliksi omistamaan kymmeniä asuntoja jättäen osakesalkun täysin
tarpeettomaksi. Tai sitten en pidäkään asuntosijoittamisesta yhtään ja kerrytänkin
kaikki eurot osakesalkkuun paisuttaen sen johonkin miljoonaan. Vaihtoehtoja on loputtomasti.
Oli asia niin tai näin,
niin ainakin yksi asia on selvää. Jos terveys säilyy ja pystyn työllistämään
itseni nykyisellä palkkatasolla seuraavat vuodet, niin taloudellisen
riippumattomuuden saavuttaminen on jo päivän selvä asia. Ainoa kysymysmerkki on
enää se, että onko se 45 vuotiaana vai 55 vuotiaana, sen määrittelee sitten markkinat
ja elämän tuomat yllätykset.
Mikä on sinun tavoite
portfoliosi (ja koko), jonka sinä tarvitset taloudelliseen riippumattomuuteen?
Onko se edes mitään sellaista jota tavoittelet?
Muista ottaa seurantaan Osinkoinsinöörin sosiaaliset mediat:
Taloudellinen riippumattomuus ei ole mahdollinen, mutta tavoitteeni on, ettei tarvitsisi koskaan tukeutua tt-tukeen tai joutua leipäjonoon. Joko ostan 10 vuoden päästä asunnon (lainaa en tule saamaan, joten on maksettava asunto itse) TAI saan eläkkeellä muutaman satasen lisää kuussa.
VastaaPoistaJos koko taloussysteemi ei romahda.
Harmi homma, jos et näe tilanteeseesi tämän parempia vaihtoehtoja. Oma velaton asunto varmasti helpottaa eläkkeelle jäämistä ja olemista.
PoistaInflaatiota on kyllä hyvä pointti, mutta omiin havaintoihin perustuen tuntuu, että sitä ei ole ollut viimeiseen neljään vuoteen yhtään (itse asiassa samaa asiaa pällisteli myös Downshiftaus - Elämän leppoistaminen blogin kirjoittaja, joka oli tehnyt vertailu viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolta) ja itseasiassa sanoisinkin, että kaikki kulutustarvikkeet ovat järjestäin tulleet edullisemmiksi tarkasteluaikana. Jos tarkasteluun otettaisiin mukaan varallisuuden arvon kehitys, niin voidaan puhua jo inflaatiosta (esim. asunnot).
VastaaPoistaMiten siis huomioida asiaa, josta ei ole omassa elämässä mitään näyttöä? En siis kiistä etteikö tulevaisuudessa inflaatiota olisi ja aivan takuulla onkin jollain tasolla, mutta tämän vuoksi arvioinkin tarvittavan tulon kolmanneksen korkeammaksi kattamaan asioita, joita on vaikea arvioida sadan prosentin tarkkuudella.
Olen huomioinut inflaatiota jo muutenkin osakesalkun tuotossa, kun käytän laskelmissa 5 % vuosituottoa tästä eteenpäin. Tähän mennessä keskimääräinen vuosituotto on ollut 13.6 prosenttia (vaikka onkin nousukausi ollut, niin silti varsin hyvä tuotto) viimeisiltä vuosilta.
Ja kuten kirjoituksessa mainitsin, pidän vaihtoehtoa 2 todennäköisimpänä vaihtoehtona taloudelliselle riippumattomuudelle, jolloin liikkumavaraa on vielä hieman enemmän olettaen, että puolisoni onnistuu kasvattamaan itselleen oman varallisuuden tai ainakin suurimman osan siitä kattamaan elämisen kustannukset (mistä ei ole epäilystäkään).
Kiitos Niina, onnea ja menestystä sinunkin urakalle! :)
Minun on pakko alkaa tutustua sijoittamisen maailmaan varsinkin jos nyt varani riittävät alkuun niin tämä kirjoitus herätti minussa mielenkiinnon todellakin paneutumaan asiaan ja tähtään homman pointin sisäistettyäni ensimmäiseen etappiin ja sen saavuttamiseen. Työkyvyttömänä olen mutta ei se estä ansaitsemasta sivutienestejä onneksi. En ole tiennytkään että sijoittamalla ilman isoa alkupääomaa voisi tulla toimeen saatika päästä omilleen. Kiitos informatiivisesta ja mielenkiintoisesta blogistanne:)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi ja onnea matkaan! :)
Poista