Myynnit 3 - Nordea

Sijoitussuunnitelmanani on ostaa osakkeita ja olla myymättä niitä koskaan, paitsi jos omistamassani yrityksessä tapahtuu jotain peruuttamatonta tai koko liiketoiminta-ala muuttuu pysyvästi. 

Sijoitushistoriassani ei ole montaa myyntiä tapahtunut, mutta jos sinua kiinnostaa nähdä mitkä kohteet ovat saaneet lähteä ja miksi, niin tieto löytyy painamalla ylläolevaa linkkiä. Sijoitusuran aloittamisesta lähtien yrityksiä on salkusta poistunut vasta viisi kappaletta huomioiden nyt tapahtuneen myynnin.

Nordea ei kirjaimellisesti täyttänyt kumpaakaan näistä yllämainituista kriteereistä sellaisenaan, vaan Nordeasta luopumisen syy oli verotustekninen. Tarvitsin luovutustappioita, jotta minun ei tarvitse maksaa veroa osingoista. 

Alkuperäinen suunnitelmani oli palata omistajaksi vuoden vaihteen jälkeen, mutta vaihdon mielipidettäni välissä ja päätin nostaa Nordean rahat sijoitusasunnon käsirahaksi ja etsiä Nordean tilalle uuden yrityksen.

Nordeaan sijoittaminen lähti aikoinaan ajatuksesta luoda ns. omatekemä korkokatto, josta ei tarvitse maksaa mitään. Euroopassa, ja maailmanlaajuisesti, korot ovat olleet pitkään hyvin alhaalla, mutta halusin ottaa salkkuuni pankkiosakkeen suojaamaan itseäni ainakin välillisesti mahdollista koronnousua vastaan. 

Pitää kuitenkin tässä vielä tuoda esille sen asian, että en itse usko korkojen räjähdysmäiseen nousuun (+1 %), koska puolet Euroopasta menee konkurssiin välittömästi, jos näin pääsisi käymään.

Pankkisektorin yritysten tuotto kuitenkin paranee korkojen noustessa, kun suuret käteisvarat tuottavat suurempaa korkoa sen sataessa suoraan tuloslaskelman viimeiselle riville. Tehdään vaikka laskentaesimerkki, jotta jokainen ymmärtää mistä bloggaaja oikein horisee. 

Oletetaan, että pankilla olisi taseessaan 100 miljardia asiakkaiden varoja, jolle se maksaa tällä hetkellä 1 prosentin korkoa (asiakkaalle) ja pankki tienaa sijoittamalla tämän rahan lyhytaikaisiin sijoitusinstrumentteihin vaikka 1.5 prosenttia. Täten pankille jää asiakkaalle maksetun koron jälkeen käteen 500 miljoonaa (1.5 % -1.0 % = 0.5 %).

Jos kuitenkin ohjauskorkoja nostetaan vaikka 1 prosentin verran, niin pankki ei välittömästi ala tarjoamaan asiakkaille 1 prosenttia korkeampaa korkoa pääomalleen, vaan todennäköisesti se pysyisi edelleen samalla tasolla. Pankki kuitenkin saisi tässä tapauksessa sijoitetulle pääomalle 2.5 prosentin tuoton ja asiakkaalle maksetun koron jälkeen käteen jäisi tällä kertaa 1500 miljoonaa (toisin sanoen pankin tulos kasvaisi tässä hypoteettisessa tapauksessa kolminkertaiseksi).

Tuloksen kasvaessa, ja tätä kautta myös osingon, yrityksen pörssikurssi nousisi voimakkaasti ja osakkeen myydessä sitä voisi käyttää asuntolainan korkojen maksamiseen. Yksinkertaista, eikö totta?

Nordea on yksi Pohjoismaiden laadukkaimmista pankeista taseen näkökulmasta, joten ei ole täysin poissuljettua, että yritys joskus vielä palaisi salkkuuni, jos sitä saa hyvään hintaan. Suomessa on kuitenkin parempiakin pankkeja, kuten Ålandsbanken, josta kirjoittelinkin tovi sitten. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Nordean kurssikehitys viimeisen kolmen vuoden ajalta. Sininen piste näyttää viimeisimmän ostokohtani ja punainen myynnin ajankohdan.

Myin Nordean osakkeet 22.12.2020 6.51 euron hintaan, joka tarkoittaa 2987.60 euroa välityspalkkioiden jälkeen. Ostin Nordeat salkkuuni kolmessa erässä (16.03.2018, 28.05.2018 ja 27.12.2018) ja omistin osakkeita parhaimmillaan 460 kappaletta keskihinnalla 8.10 euroa (hankintahinta toisin sanoen 3726 euroa). Ennen osinkoja tein Nordealla tappiota täten 738.40 euroa.

Sain kolmen vuoden omistuksen aikana osinkoja Nordeasta yhteensä 477.20 euroa ennen veroja, joka on myös sama verojen jälkeen, koska en ole osingoista maksanut vielä senttikään veroa tähän päivään mennessä luovutustappioiden vuoksi. Osingoilla korjattu tappio omistusajalta on siis 261.20 euroa, joka tekee prosentuaalisesti noin 7 prosenttia. Eri erityisen hyvä suoritus missään tapauksessa.

Lyhyellä aikavälillä voidaan ainakin sanoa, että myynti oli täysin epäonnistunut, kun kurssi on noussut myyntini jälkeen 31 prosenttia, jota voi pitää varsin korkeana näinkin rauhalliselle tissiposkiosakkeelle.

Lukijan on hyvä ymmärtää, että teksti voi sisältää virheitä ja siihen on hyvä suhtautua kriittisesti. Lukijan ei pidä ottaa kirjoitusta sijoitusvinkkinä tai -neuvona. Lukija vastaa itse omista rahoistaan ja päätöksistään. Vastuunvapauslausekkeen voit lukea täältä.

Olisitko itse luopunut Nordeasta? Mikä on sinun viimeisin osakemyyntisi?