Budjetti vuodelle 2023

Laadin viime vuoden tammikuussa elämäni ensimmäisen budjetin tulevalle vuodelle ja päätin kokeilla sitä vielä toistamiseen, vaikkakin ensimmäisellä kerralla ennustuskykyni oli samaa luokkaa tarot-korttien kanssa. Ensimmäisen vuoden budjetti ei mennyt valitettavasti edes hehtaaritontilla suunniteltuun lähinnä uuden kodin löytämisen takia. Kirjoitin tästä aiheesta juuri reilut pari viikkoa sitten, jos haluat lukea kyseisen tekstin.

Nyt kun uudiskohteen suurimmat kustannukset ovat takana päin, niin uskoisin oman ennustuskykyni hieman kuitenkin parantuneen ainakin menojen osalta. Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin todeta, että tulojen tarkka määrittäminen vuoden alussa on todella vaikeaa kaikkien paitsi palkkatulojen osalta.

Kuten olen moneen kertaan jo aikaisemmin mainostanut, niin en ole historiallisesti ollut budjetoinnin vannoutunut puolesta puhuja vaan olen aina luottanut meno- ja tuloseurantaan. Mielestäni (ehkä insinöörille sopivasti) mitattu historiallinen tieto on informatiivisempaa ja tarkempaa kuin paras mahdollinen arvio tulevaisuudesta. Mielestäni jokaisen henkilön pitäisi ainakin seurata toteutuneita menoja ja tuloja, vaikka budjetointia ei näkisi tarpeelliseksi. Budjetointiakin kannattaa kokeilla, on sitä paljon typerämpiäkin asioita mitä voisi tehdä omalla ajallaan.

Menopuolen arviointi on yksinkertaista kaiken muun paitsi lainojen korkojen osalta historiallisen mitatun datan perusteella

Kulu- ja menoseuranta on kuulunut jokapäiväiseen elämääni jo tammikuusta 2015 lähtien, joten menopuolen ennustaminen suurimmilta osin on hyvin tiedossa. Pientä epävarmuutta elämisen kustannuksiin toi uuden omakotitaloon muuttaminen, koska omaksi maksettavaksi jää kaikki mahdolliset asiat, kun taas kerrostalossa tottui aina vaan maksamaan kuukausittaista hoitovastiketta. Tässä on omat hyvät puolensa siinä, että tiedät täsmälleen mihin vaivalla tienatut eurot menevät ja pystyt vaikuttamaan kaikkiin kustannuksiin itse joko kilpailuttamalla tai myöhentämällä hankintaa (ja pahimmassa tapauksessa hankinnan voi pystyä jättämään tekemättä kokonaan).

Olen vuoden 2023 budjetin laatimisen yhteydessä tehnyt useita pieniä muutoksia viime vuoden budjettiin nähden, joita myös kommentoin tässä tekstissä ylätasolla. Aloitetaan kuitenkin läväyttämällä koko vuoden menojen budjetti.

Olen aikaisemmin budjetoinut ruokakauppaan 225 euroa kuukaudessa, mutta nostin tätä summaa kuluvalle vuodelle noin 10 prosentilla, jotta budjetti on varmasti riittävä. Samaan hengenvetoon voi kommentoida myös ravintolakustannuksia (jotka sisältävät itsellä myös työpaikkaruokailut), joita nostin tälle vuodelle 25 eurolla kuukaudessa, koska viime vuonna arvioitu budjetti ei riittänyt alkuunkaan. Ravintolakäyntejä pyrin hieman vähentämään tänä vuonna, koska viime vuosi oli yhtä ulkonasyömistä kesästä lähtien jatkuvalla syötöllä (pun intended).

Autoiluun jouduin lisäämään kustannuksia myös 50 euroa enemmän kuin viime vuonna, koska polttoaineen hinta on nykyään merkittävästi korkeammalla ja ajokilometrejä tulee enemmän kuin aikaisemmin Lietoon muuttamisen myötä. Toistaiseksi Audimme on toiminut erinomaisesti, joten olen allokoinut sille huoltoihin vain normaalit ajallaan tehtävät määräaikaishuollot ja katsastukset. Tämän lisäksi mukana on myös muut kulutustarvikkeet, kuten pyyhkijät, öljyt ja sen sellaiset.

Asumiseen (tonttivuokra, sähkö, vesi, kiinteistövero, jätehuolto, hälytysjärjestelmä, jne.) olen allokoinut täksi vuodeksi 350 euroa kuukaudessa, kun vielä kerrostalossa asuessa tähän riitti noin 210-220 euroa kuukaudessa. Suurin ero kasvaneissa asumiskustannuksissa on vain kolme kertaa kalliimpi sähkösopimus, jossa on optio sen vaihtamiselle kuluvan vuoden aikana, jos määräaikaiset sähkösopimukset palaavat Oomille ja ne laskevat maksamaani sopimusta halvemmaksi (noin 15 senttiä/kWh). Budjetti on todennäköisesti hieman korkeampi kuin on tarpeen, mutta parempi niin päin. Jos sähkön hinta palaa kevään/kesän aikana aikaisempaan noin 3-5 sentin tasoon, niin asumiskustannukset palaavat kerrostaloasumisen tasolle.

Vakuutuksiin allokoin 25 euroa enemmän kuukaudessa omakotitalon lainantakaisinmaksuturvan vuoksi kuin viime vuonna. Olen kilpailuttamassa vakuutuksia kirjoituksen tekohetkellä, joten tämä budjetti saattaa olla pikkuisen ylimitoitettu. Osuuspankki uutisoi myös OP-bonuksien korkeammasta kertymisestä vuoden 2023 osalta, mutta en jaksanut huomioida niitä tässä budjetissa.

Terveys, lemmikit, alkoholi, harrastukset, vaatteet ja hauskanpito menevät melkein samalla budjetilla kuin viime vuonna. Tein näihin kaikkiin hyvin pieniä muutoksia mitatun datan perusteella.

Matkustamista varten olen tänäkin vuonna allokoinut 1 500 euroa, jotka menevät Islannin matkaan ja mökkeilyyn kesän aikana. Budjetti on hieman ylimitoitettu todennäköisesti, mutta laitoin kuitenkin mieluummin liikaa kuin liian vähän. Olen kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä käymässä Coloradossa työmatkalla, johon pyrin jäämään pariksi päiväksi omakustanteisesti.

Muut -kategoriaan kuuluu vain tietokone ja puhelinliittymä. Kokosin itselleni uuden tietokoneen noin kuuden vuoden tauon jälkeen ja se on jo kokonaisuudessaan maksettu kirjoitushetkellä, joten sen kustannukset ovat tarkasti tiedossa.

Sijoitusasunto -kategoriaan olen laskenut yhden ylimääräisen vastikkeen toisen sijoitusasunnon osalta sekä uuden kiukaan oston ja asennuksen. Näistä kiuas on jo ostettu ja asennettu, sekä päätös yhdestä ylimääräisestä hoitovastikkeen keräämisestä on tehty, joten kustannukset ovat tarkasti tiedossa. Muuten tähän on allokoitu hieman euroja pieniä korjaustöitä varten.

Viimeisimpänä, suurimpana ja vaikeimmin arvioitavana menona on lainan korot, jotka omalta osaltani tarkoittavat siis kahden sijoitusasunnon ja oman kotini asuntolainojen korkoja sekä muita kuluja. Kuten olen edellisissä kirjoituksissa maininnut, niin suunnittelen asuntolainaportfolioni uudelleen rahoittamista (lue velkavipujen muuttamista sijoitusasuntojen osalta sekä laina-aikojen palauttamista 25 vuoteen, mistä lähdettiin aikoinaan liikkeelle). Olen kuitenkin budjettia varten ajatellut, että tämä ei onnistu, joten sijoitusasunnoista tulee minulle kustannettavaksi korot, jotka eivät tule katettua asuntojen kassavirrasta. Kaiken lisäksi olen odottanut, että koko lainaportfolion kokonaiskorko on 4.105 prosenttia, joka tarkoittaa sitä, että lainojen korontarkistuspäivinä EURIBOR 12 kk on tasan 3.5 prosenttia.

Parhaimman tämänhetkisen tiedon perusteella tulen käyttämään 27 000 euroa menoihini, kun asuntolainojen lyhennyksiä ei huomioida menoina. Keskimäärin tämä tarkoittaa siis 2250 euron kuukausittaisia menoja.

Tulopuolella ennustan pahinta mahdollista tilannetta, jotta näen, tarvitseeko minun tehdä muutoksia ostokäyttäytymiseeni

Tänäkin vuonna tulopuolen ennustaminen on todella vaikeaa sen vuoksi, kun osa tuloista on sellaisia joita en pysty tarkkaan määrittelemään vuoden alussa. Olen tämän kertaisen budjetin tulopuolelle tehnyt siitä näkökulmasta, että pystyn sen ”varmasti” toteuttamaan ilman riskiä yliarviointiin. Tämä jättää pikkuisen ”upsaidia” vuodelle tulojen suhteen. Paras varovainen arvioni vuoden tuloista on täten seuraavanlainen.

Jos ennustuskykyni on tänä vuonna parempi kuin edellisenä, niin minulla tulee olemaan nettotuloja käytettävä 43 684 euroa.

Mihin loput käyttämättömät eurot menevät?

Kuten näppärimmät numeroniilot ja huomasivat, niin kaikille tienatuille euroille ei ole allokoitu käyttökohdetta. Loput käyttämättä jääneet eurot menevät säästöön eri muodoissa, jotka näet alla olevasta taulukosta.

Jos ennustamiseukon taitoni ovat parantuneet viime vuodesta, niin tulen säästämään vuoden aikana 16 384 euroa. Vaikka tämä ei ole lähimaillakaan sitä summaa mitä toivoisin sen olevan, niin on se siitä huolimatta varsin suuri summa. Nämä säästöt jakautuvat seuraavasti:

• Kaikki sijoitusasuntojen nettovuokratulot (3605 euroa) menevät 100 prosenttisesti lainanlyhennyksiin.
• Kaikki saadut osingot (1490 euroa) sijoitan täysimääräisesti takaisin osakemarkkinoille ennakonpidätyksen jälkeen.
• Lyhennän oman asuntoni lainaa 6000 eurolla, joka on normaalitahtia hieman nopeampi.
• Teen ylimääräisiä lyhennyksiä (894 euroa) sijoitusasuntojen lainoihin, jotta velkavipu laskee hieman nopeammin ja pääomia vapautuu kolmannen sijoitusasunnon hankintaan tulevaisuudessa
• Säästän hätärahastooni käteiseksi 4395 euroa.

Yhteenveto

Odotan tältä vuodelta enemmän tarkkuutta ennustuksessani verrattuna viime vuoteen. Tässä vuodessa pitäisi olla vähemmän muuttujia, jos EURIBOR-korkojen kehitystä ei oteta huomioon. On vielä täysin kysymysmerkki mitä korot ovat kesäkuussa, kun viimeinen korontarkistuspäivä osuu kohdalleni.

Tulojen osalta olen todella hyvässä tilanteessa, koska tienaan nyt jo 32-vuotiaana reilusti enemmän kuin 90 prosenttia suomalaisista. Parhaimmin tienaavaan 10 prosenttiin pääsee Suomessa noin 61 000 euron bruttotuloilla. Kaikki tulot, joita en ole tässä huomioinut, tulen sijoittamaan osakkeisiin 100 prosenttisesti. Sama koskee myös sitä, jos onnistun rahoitusneuvotteluissa. Kaikki sieltä vapautuvat pääomat menevät lyhentämättä osakesalkkuni pullistamiseen.

Budjetin tekemisen myötä huomaa, että erittäin nopea korkojen nousu syö hyvin nopeasti osan säästämispotentiaalista. Samaan aikaan olen kuitenkin niin onnellinen siitä, että miten tärkeänä olen aina pitänyt isoa säästöastetta hyvinä aikoina, koska isotkaan muutokset ja tuhansien eurojen lisämenot eivät johda mihinkään tarvittavaan muutokseen kulutuskäyttäytymisessä. Uskon, että on useita kotitalouksia Suomessa, jotka eivät pysty sanomaan samaa. Ja olen tästä erittäin huolissani.

Palataan budjettiin vuoden lopussa, kun toteuma on selvillä.